EMDR-menetelmä

Mihin EMDR- fokusoitua traumaterapian lähestymistapaa ja menetelmää voidaan käyttää?

EMDR-menetelmää voidaan käyttää hyvin monenlaisiin erilaisiin tilanteisiin. Keskeistä on että asiakkaalla on häntä häiritsevä vaikea kokemus taustallaan menneisyydessä tai lähimenneisyydessä ja jonka häiritsevyydestä hän haluaa päästä eroon. Tämä häiritsevyyttä aiheuttava asia voi liittyä pitkäaikaisiin ja toistuviin traumaattisiin kokemuksiin tai yksittäiseen häiritsevään menneisyyden tapahtumaan. EMDR-hoitoa on tehokkaasti käytetty esim. liikenneonnettomuuksien, väkivalta-, häirintä- ja vainoamiskokemusten, työpaikkakiusaamisen ja muiden rankkojen työyhteisön vaiheiden, sekä suhde-erojen ja -kriisien aiheuttamien kielteisten muistojen ja traumojen hoidossa, samoin kuin erilaisten suorituspaineiden (esim. esiintyminen, huippu-urheilusuorituksien muistiin jääneet stressivaiheet), ahdistus- ja pelkotilojen ja paniikkihäiriöiden hoidossa.

EMDR-hoito soveltuu myös lapsille ja nuorille. Yksittäisen traumaattisen tapahtuman tuloksellinen EMDR-hoito vaatii tyypillisesti 2-4 käyntikertaa. Pidempään jatkuneiden traumatisoineiden muistojen ja tapahtumien hoito edellyttää useampia hoitokertoja. Menetelmää voidaan käyttää myös asiakasta ahdistavien tai jännittävien tulevien tapahtumien psyykkiseen prosessointiin.

EMDR on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen psykiatriyhdistys ry:n asettaman työryhmän laatima Käypä hoito -suosituksen mukainen hoitomuoto traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Vaikuttavuustutkimukset ovat osoittaneet, että EMDR -hoito on nopeampaa ja vaatii vähemmän hoitokertoja saavuttaakseen samat tulokset kuin muut hoitomuodot. Psykoterapiatutkimuksien mukaan EMDR:n vaikuttavuus ahdistuksen, masennuksen ja traumaperäisten stressihäiriöiden hoidossa on parempi kuin keskusteluun perustuvien hoitomuotojen, nimenomaan yksittäisissä traumatapauksissa. EMDR-hoidolla ei tutkimuksissa ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia.

Mihin EMDR:n vaikutus perustuu?

Traumaattisessa tai muutoin ihmiselle häiritsevässä, toistuvassa tilanteessa, tieto ei varastoidu ihmisen muistiin normaalisti, vaan traumatapahtumassa koettuina kielteisinä uskomuksina, tunteina, mielikuvina ja kehon aistimuksina. Myöhemmin traumasta muistuttavat ärsykkeet voivat laukaista näitä muistoja aiheuttaen ns. takaumina ahdistusta, pelkoja, kehollisia oireita ja keskittymis- ja univaikeuksia.

EMDR-hoidossa aivopuoliskojen samanaikainen stimulaatio (yleensä silmänliikesarjoilla, voidaan käyttää myös vaihtoehtoisesti kuulo- tai kosketusärsykkeitä) laukaisee fysiologisen mekanismin, joka aktivoi muistoon liittyvän informaatioprosessin. Hyvä EMDR-hoito vaikuttaa neurobiologisesti ja psykologisesti. Hoito muuttaa häiritseväksi koetun muiston tunnetasolla neutraaliksi, liittäen muistoon samalla myönteisen uskomuksen henkilöstä itsestään. EMDR-hoidossa ihmisen informaationkäsittelyn mekanismia prosessoidaan keskittymällä toisaalta traumatapahtumaan liittyvään järkyttävään muistikuvaan ja toisaalta kiinnittämällä huomio kilpailevaan ulkopuoliseen ärsykkeeseen eli silmänliikesarjaan, jolla on muistoa rauhoittava vaikutus.

EMDR-hoidon vaiheet:

  1. Valitaan tapahtuma, tilanne tai elämänvaihe ja siihen liittyvä muisto ja mielikuva, jota hoidetaan (esim. työyhteisön häiritsevä tilanne tai elämänvaihe, onnettomuus, kaltoinkohtelu tms. kokemus).
  2. Asiakas valitsee tapahtumaan liittyvän mielikuvan, joka edustaa ns. pahinta osaa ko. tapahtumasta (mikä häiritsee eniten, esim. kuoleman pelko onnettomuudessa, hylkäämisen tunne erotilanteessa, arvottomuuden tunne irtisanomistilanteessa).
  3. Asiakas valitsee mielikuvaan sopivan ns. negatiivisen uskomuksen, joka kuvaa kielteistä uskomusta itsestä ko. tapahtumassa (esim. ”en selviä”, ”olen huono”, ” olen vaarassa”).
  4. Asiakas valitsee mielikuvaan sopivan myönteisen uskomuksen, joka on positiivisempi ja realistisempi kokemus itsestä em. tilanteessa (esim.” minä selviän”, ”olen riittävän hyvä”, olen turvassa”).
  5. Asiakas arvioi myönteisen uskomuksen paikkansapitävyyden asteikolla 1-7, jossa 1 = ei lainkaan totta ja 7 = täysin totta.
  6. Asiakas arvioi tapahtumaan liittyvän häiritsevyyden tunteen voimakkuutta asteikolla 0-10, jossa 10 = suurin mahdollinen häiritsevyys ja 0 = tunnetasolla neutraali, ei mitenkään häiritsevä olo. Lisäksi asiakas opettelee tunnistamaan myös, missä osassa kehoaan hän kokee fyysisten häiritsevyyden (esim. ”kurkkua kuristaa”, ”hartioissa painaa”).
  7. Asiakkaan pitäessä samaan aikaan mielessään visuaalista mielikuvaa tapahtumasta, kielteistä uskomusta ja kehon tuntemuksia, prosessia aktivoidaan ja häiritsevyyttä poisherkistetään terapeutin tekemillä silmänliikesarjoilla (tai kuulo tai tuntoärsykkeillä), kunnes häiritsevyyden arvio (SUD) on vähäinen eli 0-1.
  8. Asiakkaan myönteinen uskomus itsestä tilanteessa (positiivinen kognitio) prosessoidaan silmänliikesarjojen avulla osaksi tapahtumaa niin pitkään, kunnes asiakas kokee sen olevan täysin totta ja uskottava suhteessa tapahtumaan.
  9. Asiakkaan kehon tuntemukset käydään loppuvaiheessa läpi sen arvioimiseksi, ettei muistoon, mielikuviin ja kehoon ole jäänyt häiritsevyyttä.

 

Lisätietoja:

EMDR-menetelmästä löytyy Suomesta mm. Suomen EMDR-yhdistyksen nettisivuilta: www.emdr.fi

EMDR-menetelmään liittyviä tutkimuksia ja lisätietoja löytyy esim. täältä: http://www.emdr-europe.com/info.asp?CategoryID=6 ja täältä: http://www.emdr.com/

Kiinnostuitko?

Ota reilusti yhteyttä ja kysy lisää!